Maailman paras...

I Paikka

 Leighton Buzzard ehottomasti täytti mun odotukset siitä, miltä vuosi sitte ootin mun tulevan idyylisen kotikylän näyttävän. Elokuussa me muutettiin uuteen taloon ja muutto aukaski mun silmät ja tajusin kuin iso paikka tää Leighton todellisuudessaan on. Kahessa aivan erilaisessa talossa, aivan eri puolilla asuttua tää paikka on vaa kaunistunu silmissä vuodenaikojen vaihtuessa. 

Lontoo taas on aina kaunis ja ihana paikka. Siellä on tullu koluttua vähä suunnassa jos toisessa ja aina se osaa yllättää. Englanti ylipäänsä on mun mielestä niiiiin kaunis, ainaki ne paikat missä oon käyny. Tän vuoden aikana oon käyny muutamissa kaupungeissa ja kylissä kattelemassa miltä niissä näyttää; Portsmouth, Torquay, Stanton, Milton Keynes, West Peckham.. En siis kovin monessa mutta ees muutamissa ja ne kaikki on aika eripuolilla Englantia mutta ei kaukana täältä missä minä asun. 

West Peckham, tää on se missä Matt asuu

Lontoo, Westminster/Southbank

Torquay

Lontoo, Mayfair

II  Hetki

Millään en pysty pelkkää yhtä tiettyä hetkeä nimeämään parhaaksi sillä mulla on ollu niitä niiin monta. Parhaimipia tietysti on ollu ne hetket ku perhe on ollu käymässä täällä, ku jenna janette anniina ja eve oli täällä, ku menin eekun luokse & ku eeku tuli meille, toissa viikonloppu even kanssa.. Tietenki kaikkien ihanien vierailut on ollu huippuja hetkiä! Suurin osa hetkistä jotka vietin kavereitten kanssa, varsinki Nathan. Ja vaikka arki on melko samaa lasten kanssa niin tiiän että tuun muisteleen kaikkia niitä tylsiltäki tuntuneita arkipäiviä niitten kanssa. Paras hetki varmaan tosin oli se ku mä ekan kerran astuin sisälle Rock Lanen uuteen kotiin ja näin perheen. Pääsin käymään kahessa aivan huipussa konsertissa, näin niin Rihannan, David Guettan ku Ellie Gouldingin livenä. Hetkiä joita ei oikeesti unoha on monta. Varsinkaa sitä ku tapasin Mattin. 

Rihanna @Twickenham Stadium

Maria, heinäkuu

Tytöt, elokuu

Äiti ja isi, elokuu

Äiti ja Maria, lokakuu

Ellie Gouldin @O2-arena

Eve, maaliskuu

III Ihminen

Oon ollu onnekas ku oon saanu tutustua nii moneen ihmiseen täällä ollessa. Ystäviä oon saanu eri puolilta Eurooppaa; Tsekeistä, Slovakiasta, Saksasta, Puolasta, Ranskasta, Espanjansta, Italiasta, Ruotsista ja ihan täältä Britanniasta tietty kans. Läheisin kaveri mulle tuli ehottomasti Nathasta, meillä löi kyllä kemiat yhteen samantien ja oon varma että me nähään vielä tulevaisuudessaki. Harmi vaa että monet kaverit keihin tutustuin täällä ekojen kuukausien aikana lähti melko nopeesti pois koska ne oli oman aupair-vuotensa jo lusineet täällä. Onneks kuitenkaa ei oo missään vaiheessa yksin tarttenu olla. 

Host perhe on ollu paras ikinä, parempaa ei oikeesti ois voinu toivoa. Niin hyväntahtoset host vanhemmat ja lapset tuntunu ku omilta pikkusisaruspuolilta (onko se ees sana) joita mulla ei oo ollu. Ja niinki onnekas oon ollu että sekä suomen että tanskan isovanhempiinki oon päässy tutustuun ja ne ihanat ihmiset on mua täällä auttanu, Suomen mummi täällä auttamassa loppuun asti. Nii ja unohtamatta tietenkään Mattia ja hänen ihanaa perhettä.

Sylvia, Nell, Lucie, Zuzana, Andrea

Veronica, Zuzana, Jakub, Aldo, Pablo

Cyrielle

Adri

Natha, Franziska

Natha

Host perhe lukaksen ristiäisissä toukokuussa

Overall  voin suositella aupair vuotta kaikille jotka sitä vähääkään miettii. Mulle ainaki on ollu aika pirun opettava reissu ja en kadu hetkeekään että lähin. Yhesti on ollu niin ikävä että itkun kanssa mietin lähtöä kotiin. 

Kasvattaa kuulkaas ihmisenä lähtä monen tuhannen kilsan päähän tuntemattomaan paikkaan elämään ihmisten kanssa joista ei juuri tiedä mitään. 

Ja kuinka ollakaan että mun sydän pakahtuu ilosta tässä nyt ku mietin tätä kaikkea kokonaisuudessaan mutta samalla se särkyy surusta jättää tämä kaikki taakse. Miten mä enää opin elämään ilman näitä ipanoita pyörimässä jaloissa tai ku en herääkkään niiten ääniin viikonloppusin? Ei enää harmaita, sateisia kumpparikelejä keskellä kesä- tai helmikuuta tai pelkoa että aurinko polttais poskipäät ja nenän maaliskuun puolessa välissä. 

Ei enää kulkemista junalla melko nopeesti paikasta A paikkaan B tai yllättäviä keskusteluja keskellä katua tuntemattomien ihmisten kanssa. Ei kainoja hymyjä brittiläisiltä vanhuksilta eikä enää kuule brittiaksenttia. Iha nous kylmätväreet ku ajattelinki asiaa! Eikä enää rauhottavia viikonloppuja Mattin luona Kentin kauniissa maisemissa. Ei piru miten mie oonki rakastunu tähän maahan :D Haikeetaha se on lähtä mutta pitää ottaa ilo irti ajasta jonka vielä täällä oon. Unelmat on tehty tavoiteltaviksi ja toteutettaviksi, minä toteutin jo omani :)

Tulipa nyt taas masisteltua ja muisteltua kuukausien eestä HA, no anyways kivaa alkanutta viikkoa :)

xxx Annamari

I'm still waiting for the snow to fall

Ilmat viilenee mut aurinko paistaa, talvi tekee hitaasti tuloaan! Nää ilmat on kyllä kruunannu mun ihanan rennon viikon, Suomen mummi on ollu taas kylässä ja luonnollisesti hän on halunnu lasten kanssa puuhailla nii paljo ku mahollista joten mun osa tällä viikolla lasten kanssa on ollu suht vähäinen. Mut toisaalta se kompensoi viime viikkoa ku Lukas oli kotona kipeenä. Sydän sykkii riemusta ku ens viikon sääennuste näyttää jo muutamaa pakkasastetta, mihinkä sitä pohjosen tyttö muuttuis, talvi on vaa nii ihanaa aikaa!

MIKSEI TÄÄLLÄ VOI NÄYTTÄÄ JO TÄLTÄ??

 Tasan viiden viikon päästä mie lennän Suomeen. Ootan joulua tällä hetkellä enemmän ku koskaan aikasemmin, haikailen jo päästä luisteleen ja lautaileen, kattoon kärppäpelejä ja ihmetteleen paukkupakkasia ja revontulia. Hassuu kui sannoin aina ennen tänne lähtöö ettei Oulua paljo tuu ikävä mutta mitenkä on nyt. Tai no okei, ei Oulua sinällään oo ikävä mutta on sinne kiva tulla kohta takas pikku visiitille :) Onneks viikot mennee aika nopsaa täällä ja nopeempaa kai ne menee siks ku tietää että on jotaki mitä oottaa. Odottamisen arvoisia asioita tiedossa siis, nimittäin rakas Eeku muuttaa Englantiin aupairiksi tossa kahen viikon päästä ja vaan tunnin ajomatkan päähän!! Oon aivan mielissäääääään, Jäälin tytöt vallottaa tän maan ;) Mun mummi ja tätiki tullee käymään täällä tän kuun lopussa ja heijät ja Lontoossa asuvan serkkuniki sitte nään joulukuun alussa! Niin kivaa :) 

                               

                           

Mulla on ens viikon keskiviikko vapaa päivä ja tarkotuksena ois lähtä Lontooseen tekeen jouluostoksia. Yritän saada kaikki joulusysteemit tehtyä jo nyt ettei tarvi sitte lähtä hermostuun kilometrien mittasiin kassajonoihin ja tungoksiin! Vaikka tuo jouluhulina on jo päällä nii luulen ja hartaasti toivon ettei tarttis sitä pahinta jouluhössötystä täällä vielä ens viikolla kokea :D Tän kuun lopussa täällä Leightonissa sytytetään jouluvalot ja kylällä on jonku tyyppiset joulumarkkinat koko viikonlopun ajan, niitä sitte katteleen synttäreitten jälkeen. On se 19 vaa turha ikä! 

Huomenna mut kutsuttiin kaverin luokse dinnerille ja mikä parasta huomisessa on, on se, että saa taas vaa hengähtää emmerdalea muistuttavissa maisemissa keskellä ei mitään ja viettää aikaa ihanan ihmisen seurassa :) Oho tulipa joulunen postaus anteeksi siitä mutta kivaa viikonloppua kaikille <3

 kuvat weheartit.com